Jäipä tuossa mainitsematta että maadoituskaapelillakin on oma tarinansa. Suositushan on että se kiertäisi talon pohjan anturaa myöten.  Sähköthän tontille tuotiin heti alussa, ja autotallia varten tuli mittarikaapin viereen melkoinen kieppi maadoituskaapelia. Maarakentaja toi ystävällisesti vielä toisen kiepin taloa varten.

Näyttää siltä ettei sen asennus kuulu kenellekään. Eihän se iso homma ole mutta on se tehtävä kuitenkin. Perustusten tekijät sanoivat että se kuuluu sähkömiehelle, hän taas osoitti maanrakentajaa, ja he puolestaan perustusten tekijää, kehässä mennään siis. Täytöt alkoivat enkä jaksanut vängätä vaan nilkutin itse työmaalle vetämään kaapelin. Siltä kohtaa mistä täyttö oli jo aloitettu ei kaapelia saanut ihan anturan viereen mutta aika syvälle se jäi kuitenkin. Pää tuotiin kellariin alakeskukselle, tarkoitus on kytkeä se vielä laatan raudoitukseen ja toisaalta autotallille menevään kaivantoon ja liittää siellä toiseen.

Haaroitusta varten piti etsiä C-liittimiä (kaupunkiin ja takaisin, noin puolitoista tuntia). Nyt pitää sitten vielä valvoa että liitokset tulee tehtyä.  Muuttovalmista taloprojektia pitää näköjään valvoa 24/7, muuten jää jotakin tärkeää tekemättä. Ei ollenkaan riitä että kävisi kerran päivässä, 2-3 käyntiä tarvitaan. Harmi etten itse pysty juuri mitään tekemään, mutta se on vaan hyväksyttävä.

Voisin mainita että kattotuolit oli nostettu nojalleen kasvavaa puuta vasten, juuri niitä mäntyjä joita yritetään säästää. Kuori menee rikki kun puu huojuu tuulessa.

Nyt tuntuu siltä että toimittajan mielestä tontille pitäisi päästä esteettömästi 25 metrisellä yhdistelmällä, siellä pitäisi olla kovapohjainen kääntöpaikka ja muutama sata neliötä välivarastointitilaa tarvikkeille. Jos se ei ole katettua niin asiakkaanpahan on riski jos kamat kastuu.